Meidän piti mennä kirpparille, jonka piti olla vanhan vesitornin juurella. Sen piti olla siellä joka sunnuntai ja sen piti olla engelsmannien pitämä. Piti, piti ja piti... Vaan ei ollut, ja kun kuitenkin keskustaan tuli talsittua, kävin ´meidän´ lelukaupasta ostamassa vihon ja kyniä. Vakaana aikomuksena olisi kirjata lämpötiloja ja muuta oleellista ( Malla söi heti kynistä , eivät näköjään ole myrkyllisiä...). Meidän mittari näyttää klo  12 +26 varjossa. Tosin kävely keskustaan osoitti todellisen lämpötilan olevan reippaasti yli 30 astetta. Taivas on pilvetön eikä sanottavammin tuulekaan.

Intialaiset naapurimme, joita myöskin ´elukoiksi´ kutsumme, ovat palanneet ´velkapaostaan´ Intiasta (17.9. tyttöjen lähtöpäivänä, hmm... johan me ihmettelimme, mihin tytöt tarvitsivat niitä vesilaskuja ja naapuriemme Intian-osoitetta, kiitosta vaan... ei se ollut kuin ulostuslääkettä, mitä teille tarjosimme silloin 8.9. aamupalan joukossa lastenvahti keikkaanne marmistaaksemme. Ei siitä nyt noin paljon olisi tarvinnut suuttua. Ja tuollainen kostaminen ainakin on tosi raukkamaista...). Meteli rupeaa olemaan pikkuhiljaa tuttua ja turvallista ( espanjalaisetko muka äänekkäitä... heidän volyymit ovat hyttysen ininää intialaisiin verrattuna). Onneksi kuitenkin tuokin perhe hiljenee kuin moukarilla iskettynä joka ilta klo21 tienoilla. Me suomalaiset ´elukat´ jatketaan siitä vielä tunti:)

Meidän asunto-alueemme alkaa olla aika autio. Meidän lisäksemme täällä asuu enää muutamia perheitä. Uima-allas on hiljentynyt miltei kokonaan, saamme sen nyt ruhtinaallisesti lähes omaan käyttöömme. Ruotsin kieli on ´hälyyttävästi´ lisääntynyt Orihuela Costan katukuvassa. Suomea ei edelleenkään kuule kuin harvoine poikkeuksina.

Kaipa se tämäkin epätoivoinen teko pitää tunnustaa: kävimme muutamia iltoja sitten keskustan saksalaisgrillissä eikä sen parempaa grilliruokaa ole olemassakaan. Ihanaa, tuoretta ja rapeaa patonkia, Saksasta tullutta, kuulemma käsitynä tehtyäbratwurstia todella hyvässä currykastikkeessa ja raikasta tomaattista salaattia. Hintakaan ei päátä huimannut, iso kassillinen sapuskaa, josta riitti koko sakille maksoi juuri ja juuri 10 euroa. Ruoka oli suorastaan herkullista ja olemmekin nyt muutaman päivän miettineetkuolemmeko ruokamyrkytykseen vai mitä hirveää tästä seuraa. Saksalaisilta ei taatusti voi ihan ilman kieroiluja saada mitään näin täydellistä...

Jossain vaiheessa ajattelin, että tämä ´vuorotteluaika´ olisi silkkaa lomailua, mutta toisin kávi. Nytkin tässä pohdin, että tämän pïvän raskaana työnä olisi pyykkien kuivumaan laittoa ja uimista 5 kertaa altaan ympäri ( ihan kuntoilumielessä), kumpaakaan ei juuri nyt jaksaisi tehdä, joten rankkaa on elämä täällä Epsanjassakin...

Eilen kun ei ollut mitään kummempaa tekemistä, ´leikimme´ Jarin kanssa kampaajaa. Nyt oma huisväri on miltei valkoinen ja Jarin sävyä voisi kahden värjäyskerran jälkeen kutsua vaikkapa nimellä ´fantasiakeltaoranssi´. Oma sävyni on ilmeisesti aika ´venälainen´, eilen kun tulin keskustan nettipaikasta myöhään kotiin, sain jopa yhden ´duunitarjouksen´. Ylitin kadun ´yötyöammattilaisten´ kohdalta, kun paikallinen sutenööri kehotti menemään tyttörivistön jatkoksi ja lupasi tuoda minullekin oman juotavamukin kadun reunaan ( tytöt, yleensä 3 kpl seisovat kadunreunassa minihameissaan ja jokaisella heistä on oma juotavalasinsa reunakivetyksellä, josta he sitten hörppivät aina ´keikkojen´ välissä). No, jokatapauksessa en nyt sitten itse kuitenkaan sanottavammin innostunut uudesta urarupeamasta (pattipolvet ja suonikohjut eivät kait näyttäisihyviltä minihameessa), joten kieltäydyin tarjouksesta. Vaikka se oma joumamuki hiukan houkuttelikin...

Jossain vaiheessa isännän kanssa kulkiessamme ihmettelimme tiettyjen katujen varsilla olevaa punaisten ´kumien´huimaa määrää. Mutta Dolly ja Läpsy valistivat meitä, ovat ´yötyöläisten´ ammattitarvikkeita, jotka sitten paiskataan auton ikkunasta kadulle käytön jälkeen. Jaa-a, voihan se olla niinkin,ettei  vaimoväki tykkää punaisesta väristä auton sisätiloja koristamassa.

 Minä aloitin uuden uran ´taiteilijana´, uudet kynät tuli testattua ja nyt on upea Don Quijote teos valmiina. Jari sanoi, ettei se ole paljoakaan huonompi kuin se teos, mikä oli maalla tuvan seinällä ennen remonttia. Paula ja Pete sen varmasti ainakin muistavat! Meillä on huomenna(kin) taas hiljaista...

Eevalle: tänään seurattu CNN:ää, alkaa tuntua siltä, että se ETA on pienempi paha täällä kuin mitä siellä pohjolassa tapahtuu...:(