Metsätorpassa on vietetty hiljaiseloa. Isäni ja "voimamies"olivat tuossa seuranamme muutaman päivän ja kun he sitten "ikäväksemme" lähtivät, alkoi armoton suursiivous ja joulukoristeiden paikoilleen asettelu. Nyt on torpassa niin jouluista , että kyllä kelpaa tonttujen tulla ikkunoiden taakse kurkistelemaan, meillä on oltu ahkeria!

Ikäviäkin täällä on tapahtunut, naapurimme tuosta kylältä, joka on ollut monessa asiassa apuna näiden "torppavuosien" aikana sairastui vakavasti ja on nyt poissa. Olisin niin halunnut vielä nähdä ja kiittää kaikesta, mutta eihän sitä milloinkaan etukäteen tiedä milloin täältä lähdetään!

  Tuntuu vain niin oudolta, ettei enää ikinä nähdä, mutta tätähän tämä elämä on toisinaan!  Todella pahalta tuntuu hänen perheensä puolesta, nyt vielä kun on joulukin aivan nurkilla.

  Nytpä on meilläkin vihdoin valkeaa, lunta on satanut , jopa niin, että hyvällä mielikuvituksella (ja huonolla mitalla) sitä saattaa paikkapaikoin olla jopa sentin verran maassa, mutta eipä tuo haittaa, lumi toi mukanaan valon ja "puhtauden" . Maisema muuttui kertaheitolla talviseksi ja kauniiksi.

 Muksut nauttivat lumesta , Malla kahmii sitä "kilokaupalla" kouriinsa ja selittää "hiekkaa, määkää" ja kielloista huolimatta syö sitä, kuin parastakin herkkua. Minä kiellän tietysti syömästä ja kieltoihini neiti vastaa "ei, ei " ja sen päälle haukkaa ison siivun lumikakustaan... 

Eetu leikkii vanhalla sahapukilla, on tehnyt siitä "hepan " itselleen ja ratsastelee sillä sitten pitkät tovit.

  Meidän linnut senkun lisääntyvät. Nyt on laudalla käynyt miltei päivittäin iso lauma punatulkkuja ja metsähiiri , joka syöpöttelee lintujen tiputtamia jyväsiä laudan juurelta on myös päivittäinen vieras, hiirulainen tuntuu olevan tosi hyvä kaveri lintujen kanssa. Eivät ainakaan näytä millään lailla häiritsevän toisiaan.

 Hiiri on suorastaan suloinen ,(tämä on jo paljon minun sanomakseni:), se on aikamoinen temppuilija ja velikulta , siitä on tullut niin kesy, ettei lähde mihinkään, kun viemme laudalle lisää ruokaa ja lintujen kanssa se kisailee välillä ihan tosissaan , hiipii hissukseen aivan näiden selän taakse ja sitten loikkaa ison loikan ilmaan ja selvästi hekottelee tyytyyväisenä, kun saa nämä pelästetyiksi:)

  Tänään kävimme pikaisesti Raumalla täydentämässä ruokavarastoa äärimmilleen jospa se "luvattu" huominen myrsky sieltä saapuisi niin ompahan sitten ainakin varmasti ruokaa ja kynttilöitä , ym tarpeellista pitkäksi aikaa, kun se tien auraus asia on vieläkin vähän vaiheesssa.

   Eipä tässä ihmeempiä tällä kertaa, terveisiä Lietoon , että ensi viikolla tulis sitte niitä "hyyryläisiä"...

   Pärjäilkää ... ja muistakaa väistellä niitä myrskyssä kaatuilevia puita....