Joulusiivouksetkin tulivat ajoillaan valmiiksi ja hetken aikaa torppa oli putipuhdas. Saunaa (taas kerran) hiirenkakoista siivotessa käväisi mielessä miten hyvä onkaan , että me ihmiset kuitenkin olemme eläimiin (ainakin hiiriin) verrattuina varsin sivistynyttä ja  fiksunoloista väkeä.   Tuskimpa katsoisivat hyvällä ystävät taikka sukukaan , jos "saunakylään" menessä vääntäisimme hiirien tapaan kunnon "pökäleet" lauteille ja lähtiäisiksi söisimme saippuat ja saunakoristeet...

   Tuota siivouspuolta olen tässä enemmänkin mietiskellyt ja laskeskellut. Tämän vuotisiin joulusiivoihin kului itseltäni aikaa kaikkiaan n. 50 tuntia, hiukkasta yli kaksi vuorokautta , kun taas kauhukaksikolla (Eetu ja Malla) kului hiukkasta vajaa kaksi tuntia täydellisen sotkun ja suorannaisen kaaoksen aikaansaannokseen...   Eipä tästä juuri muuta voi päätellä kuin ,että lapseni ovat nuoria, nopeita ja aikaansaapia ja itse taidan olla vanha, hidas ja hiukkasen tyhmä...

  Metsätorpassakin kävi joulupukki, isäntä ei (taaskaan) onnistunut tuota näkemään kuin vilaukselta ulkona ,(sitä me sisällä olijat taas emme nähneet...) kun sattui juuri pukin tuloaikaan olemaan saunanlämmitys puuhissa...

  Etukäteen mietimme paljonkin , että taitaa olla Mallalle kova koettelemus tuo pukin vierailu, mutta toisin kävi... Neiti osoittautui varsin laskelmoivaksi pikkuotukseksi. Olin varoitellut häntä hyvissä ajoin ennen Pukin tuloa, ettei sitten vain "vierastelullaan " ja karjunnallaan säikyttäisi pukkia pois , koska siinä taas piilisi vaara, että pukki pikaisesti poistuessaan viekin neidolle osoitetut lahjat mukanaan ja jakaa ne vähemmän äänekkäille "pikkukavereille" naapurustoon.  Niimpä tuo normaalisti kaikkia ja kaikkea vierastava tyttö riensi reippaasti , ilahtuneen "moi" toivotuksen saattelemana Pukkia vastaan hiukkaakaan ujostelematta, päinvastoin , neiti kiehnasi Pukin kyljessä niin, ettei meinannut hetkeen irtikään päästää...

  Eetu ottikin sitten Pukin hiukkasta aranpuoleisemmin vastaan, mutta vastaili silti reippaasti Pukin kysymyksiin . Pukin kysyessä Mallalta tämän nimeä , vastasi nuorimies hänen puolestaan, - se on Malla, se on niin pieni, ettei osaa vielä puhua... Varsin hellyyttävältä kuullosti kyseinen lausahdus pienen, puhevaikeuksien kanssa "kamppailevan" miehen suusta:)

  Eetu sai joulupukilta kauan kaipaamansa nosturiauton (jossa on tukkeja) ja Malla muunmuassa Muumiteatterin ...                 Ensimmäiset  tunnit pukin lähdettyä leikki Malla nosturiautolla ja Eetu muumiteatterilla...

 

    Jouluruokaakin tuli taas nautittua niin kauan, että mahaparka oli repeämispisteessä ja sen jälkeen siirryttiinkin sitten suklaan ja muun makean syöntiin...   Yö kului tuskaisesti pyöriessä (ja pieriessä) , jo lakanan kosketuskin äärimmilleen turvonneeseen vatsanahkaan aiheutti suunnatonta tuskaa , vaan kun saapui aamu olivat tuskaisen yön muistot hiipuneet mielestä ja nälkä kurni suolissa ja sama meno jatkui taas...

  Omatunto pirulainen välistä yritti tulla liikakiloista ja terveydestä kuiskuttelemaan , mutta tänä vuonna olinkin osannut ennakoida tämän ikävän asian ja jo hyvissä ajoin ennen joulua säädin vaakamme näyttämään viittä kiloa todellista lukemaa vähemmän... Vielä ei ole itselleni painoa tullutkaan, kuin vaivaiset kaksi kiloa...

    Meitä aikuisiakin joulupukki muisti monin mukavin lahjoin. Kiitokset siitä!  Ehkäpä "paras" lahja isännälle oli rasia super, hyper tulisia chilipähkinöitä , jotka tuo "Hotkotti" ahmaisi , (-et kyllä voi tuohon pystyä , "kehoitusteni" saattelemana...) yhdellä istumalla koko rasiallisen...

  Siitä asti on ukko ravannut torpan ja huussin väliä vähintäänkin kerran tunnissa ja veden lisäksi ei ole laittanut suuhunsa mitään.  ... Tosin ei kuulemma kykene maistamaankaan mitään, kun kieli on tunnoton;)  Kiitos paljon Pukkikulta!  Näin hauskaa ei itselläni ole ollut vuosiin:)  (Ehkäpä yhtähauskaa oli kauan sitten  Norjan vuonoilla ajellessa kilometrien pituisessa tunnelissa , kun tuo reppana huuteli apua , kun ei näe tietä ollenkaan... Kehotin ottamaan aurinkolasit silmiltä... se auttoi...) Nettivuoroistakaan ei ole tarvinnut hiukkastakaan tapella lähipäivien aikana... pukki, lisää pähkinöitä:D  

   ... Kylläpä ne lasten lelut sitten piankin päätyivät "oikeisiin käsiin" , lisään tähän loppuun kuvan , joka ei kerro poikani "naamaviasta" vaan vääntymä kasvoissa johtuu raivosta, kun sisko "uskaltaa" koskea HÄNEN nosturiautostansa peräisin olevaan tukkiin...

  On se vain niin mukavan leppoisaa ja RAUHALLISTA tämä armas joulunaika:D