Ikävä isoja tyttöjä kohtaan kasvoi niin suureksi, että pakkohan sitä oli taas tänne Turkuun ajaa . Vihdoinkin pääsimme Läpsyn kotiakin katsastamaan ja järkytys oli suuri: Jukupliut, sillä oli siistiä !!!!!!!!!   Ihan kamalaa tuollainen "huono" käytös äitiä kohtaan , etukäteen olin jo ajatellut, että voin sitten vaikka pikkuisen autellakin siellä, ikään kuin sellaisella äidillisellä ylenkatseella vaikkapa tiskata ja siinä samassa sitten taputtaa sitä (pikkasta) ohimennen päähän ja huokaista (sotkun keskellä ) syvään ja säälivästi : - Voi, voi ...   Tätäkään iloa ei tuo lurjus lapseksi äidilleen suonut , vaan sensijaan ikuisen ihmetyksen ja järkytyksen, että oisko ne opit kuitenkin menneet perille ... :D

TIEDOTUS:   (Edellisen luvun johdosta suljen puhelimeni muutamiksi seuraaviksi viikoiksi mahdollisten ,kiukkuisten kannanottojen vuoksi )    :D

 Pikku Tiitiäiset olivat ihan onnessaan nähdessään taas isonsiskonsa pitkästä aikaa ja nyt onkin kotileikeissä vilahtanut useammankin kerran "Läpsyn luona kylässä " leikki . Koti oli kivalla paikalla ja kauniisti sisustettu , olohuoneen verhoja ihailin useampaan otteeseenkin, kun muistan ajatelleeni, että "noi sopis ihan nappiin yhteen meidän makkarin päiväpeitteen kanssa" ... kunnes kotona älysin, että ei hitsi , nehän onkin justiinsa ne mun verhot, jotka kuuluvat siihen edellämainitsemaani päiväpeitteeseen ... :D

  Paremmin ne sinne sinun olkkariisi sopivat, että pidä ne siellä vain ja lue edellinenkin sarjaan (muka aikuisen ) äidin vähemmän hyvä huumori :D

  Vanhinta "tättähäärääkin" tuli käytyä moikkaamassa ,( terveisiä vain sinne  pikku "luxorille ", joka ilkosen nakupellenä hurmasi mummaansa lukuisilla suukoillaan :D   Tatta ihanainen oli ostanut Mallalle ison kassillisen aivan ihanaa vaatetta , jota oli duunipaikkansa alennusmyynnistä löytänyt . Vielä kerran iso kiitos siitä sinulle , aivan ihania olivat kaikki ja nyt onkin melkovarmaa, että ensi talven aikana Mallasta kehkeytyy Turun parhaiten pukeutunut nuori rinsessa :D

 Huomenna palaamme maalle ja sieltä suuntaamme Keski-Suomeen puolenkuun tienoilla . Pappa on samassa jamassa, kuin aiemminkin, mitään muutosta ei oikeastaan suuntaan tai toiseen ole tullut . Tajuttomuus on edelleen syvää ja toiveet toipumisesta olemattomat . Mummo napataan mukaan (vaikka väkisin ) hiukan virkistäytymään tänne Turun suuntaan ja se kummisetäkin sieltä kiskotaan vaikka pihdeillä tänne meille ( Tuo on "uhannut " tulevansa Turkuun, mutta menevänsä leirintäalueelle muka koiransa vuoksi ...)  Ehei, ei käy ! Kyllä tänne eläimelliseen joukkoon nyt yksi koira sopeutuu varsin mainiosti ja mikäs sen mukavampaa lapsillekaan, kun saavat taas "karvaisen kamun " leikkeihinsä:)

  24 . päivä on sitten äidin juhlapäivä . Juhlapuhetta pitäisi hiukan tuumailla . Hiukan hankalampi homma, kun Allille ei mitään ihan "kevyttä läppää" passaa heittää ja puhetta kun mietin tulee mieleen vain sellaista kevyempää kamaa... Mutta eiköhän se siitä tuon ukkokullan suosiollisella avulla suttaannu...:D 

   Äidillä ja isällä kävimmekin tänään kyläilemässä ja huomasimme taasen, että Eetu on viimeaikoina "reipastunut" valtavasti ja uskaltautuukin nyt puhumaan suorastaan (turhankin;) paljon muillekin aikuisille, kuin meille . Mammallekin selitteli juttujaan niin kovasti, etten itsekään tahtonut koko ajan perässä pysyä (mammasta puhumattakaan ) , mutta todella tyytyväisiä olemme tuohon suuntaukseen ja kyllä se mamma jotakin näytti sentään saavan välillä selvääkin, kun välillä vastaili ihan oikeinkin pojan uteluihin:D   Netistä taas dyspraksia tietoutta etsiessäni törmäsin tähän artikkeliin :     http://www.uusisuomi.fi/viihde/32580-harry-potter-paljastaa-en-osaa-sitoa-kengannauhojani&ls=talentum     , upeaa, jollei Eetulle tunnu isona löytyvän mitään sopivaa ammattia niin ainahan hänkin voi ryhtyä maailmankuuluksi supersankariksi :D  Hienoa ja kannustavaa , että tällaisestakin puhutaan !!!!!

  Mukavaa kesänjatkumoa kaikille ja kahdenkymmenennen päivän tietämillä taas tapaillaan :D