Ilmassa on selvästi haikeutta ja syksyn tuntua . Viimeinen päivä isännän vuorotteluvuodesta on meneillään ja aamulla pärähtää taas herätyskello tuttuun tapaansa klo 7,00 (tosin mikäli kaikki on entisellään sammuttaa isäntä kellonsa ja jatkaa uniaan , jossa kohdin astun minä mukaan kuvioon tuuppaamalla tuota äkäisesti kylkeen ja ärähtämällä, - hus, töihin siitä...)

 Ja mitä jäi käteen, no ensisijaisesti ainakin fiilis, että KYLLÄ kannatti! Tämä aika jolloin lapset ovat pieniä on ainutlaatuista ja oli ihanaa puuhailla kaikenlaista kimpassa koko perheen kanssa , lapset nauttivat silminnähden ja niin nautimme mekin.

  Espanjan kuukaudetkin olivat ihania  ja mikä ihmeellisintä, aika kultaa muistot , niin että nyt kun ajattelen tuota aikaa taaksepäin se on muistoissani vieläkin ihanampaa, kuin oikeasti olikaan :D Tällä tietämyksellä, jos nyt lähtisin uudelleen täysin vieraaseen maahan asumaan (ja jollei lompakkoni olisi toooooooosi paksu) miettisin ehdottomasti jo valmiiksi jonkin harrastuksen itselleni kohdemaahan , koska tekemisen puute aktiiviselle ihmiselle on aika kurjaa ja kasvattaa kummasti myöskin koti-ikävää.

  Tekemisen puutettako,,, Jätepahveista ja vessapaperihylsyistä tehtiin Muumihahmoja yhdessä lasten kanssa ,,, Hienon muumitalon sai väsättyä kolmesta isosta muropakkauksesta :D

  Lapset tuntuivat pitävän kaikesta Espanjassa ja ainut mitä noiden tiitiäisten suhteen olisin tehnyt toisin oli rattaat , ensinnäkin ei mitään älyä ottaa kaksostenrattaita tuonne , niiden kanssa oli miltei mahoton liikkua busseissa ja kävelysilloille eivät mahtuneet kunnolla ja epätasaisilla kaduilla huiman epäkäytännölliset .

  Toiseksi , jos oli pakko raahata kaksostenrattaat sinne oliko ihan pakko siinä kohtaa säästää ja hankkia halvimmat mahdolliset huippu Carenat, jotka  hajoivat kahden viikon käytön jälkeen niin, että saimme viritellä niitä naruilla, että edes jotenkin pysyivät koossa .

 

  Samoiten , että aurinko haalisti nuo alunperin syvänmustat kankaat vajaassa viikossa ikävän harmaiksi ... En suosittele kenellekään Carenaa :D

 

  Tällä tietämyksellä en olisi valinnut myöskään Orihuela Costaa asuinalueeksi (Enemmän Enkkuja, kuin paikallisia) vaan Torrevieja olisi ehottomasti tullut osoitteeksi .

 Kaikenkaikkiaan kuitenkin oikein suositeltava kokemus ja ilmoissa nyt ainakaan ei ollut valittamista , ruokakaupan hinnoista puhumattakaan :D

 Maalla oli kivaa ja tuli sekin todistettua, että kyllä nykyajan mukavuuksiinkin tottunut lapsiperhe kykenee aika helposti sopeutumaan ulkohyyskään, kaivoveteen ym. juttuihin :D

 säästöt oli käytetty jo huuhtikuun alussa loppuun, joten melkoista sentin venyttämistä oli tämä loppuaika, mutta mikäs siinä, se vain lisää kekseliäisyyttä, kun miettii mitä sapuskaa oikein loihtisikaan kahdellakympillä kahdeksiviikoksi ja väliin jopa kahdeksalle :D

  Ihmeen sopuisasti kului meiltä aikuisiltakin yhteinen vuosi , kaksi temperamenttistä ihmistä kun on yhdessä 24 tuntia vuoden putkeen voisi kuvitella riitoja syntyvän jo toisen vääränlaisesta päänasennosta (...kyllä noita joskus tulikin), mutta aika harvoin kuitenkin ...;)

  Huomenna on taas arki meillä kaikilla edessä , Jari suuntaa työhönsä ja me muksujen kanssa äidille rosvoamaan viimeiset mustaherukkapensaat tyhjiksi ja kiiruusti iltapäivällä takaisin tekemään perheelle ruokaa .  Olenkin kehittänyt näppärän systeemin itselleni tuon ruoanlaiton suhteen . Kirjoitan aina sunnuntaisin  ruokalistan seuraavalle viikolle valmiiksi, eli kun maanantaina menen kauppaan ostan kaiken tarvittavan viikon sapuskoihin , eikä minun tarvitse jokapäivä erikseen tuskailla mitä ihmettä sitä tänään oikein väsäisi .

 ...Ensiviikon  ruokalistani on jo melkein valmis ... maanantaille olen kirjoittanut perunaa ...   Loppu on vielä mietinnän alla ...

 Eetulla alkavat taas puheterapiat tällä viikolla ja päiväkotiin menemme ensi vierailulle keskiviikkona . Ruokalista on sen verran vaiheessa, että parempi tältäerää lopettaa kirjoittelu ja siirtyä ruokablogien salaperäiseen maailmaan ...

 Mukavaa alkavaa viikkoa ihan kaikille :D