Outo juttu , kevät tuo poikkeuksetta muassaan uudistushalun (pitää vaihtaa kotona verhoa ja soffatyynyä yms.), mutta syksy taas siivousvimman ... 

 Jokikinen kolo on nuohottava ja koti näyttää kesän "hoidonpuutteen" vuoksi sotkuiselta jopa rähjäiseltä .

   Minä aloittelin viime syksynä hitonmoista kaapinsiivous sessiota , tarkoituksenani oli poistaa kodistamme viisi jätesäkillistä silkkaa ääkkää (kolme säkkiä täyttyikin , mutta sitten asia unohtuiViaton)  ...No nyt tuota keskenjäänyttä työtä on tullut jatkettua . Siivosin keittiöstä yhden korkean astiakaapin ja saldona oli yksi täpötäysi jätesäkki :D

    Tuossa siivotessa tajusin, että minä olen tärähtänyt , enkä edes pikkuisen vaan ihan todellakin täysi hullu ! Yksikään selväjärkinen ihminen ei säilytä kaapeissaan sitä kaikkea turhaa kamaa , jota minä innolla haalin . En ole elänyt edes sota-aikaa, mutta hamstraus intoni on käsittämätön , mitä helkuttia olen mahtanut ajatella tekeväni parillakymmenellä tyhjällä flora rasialla ja Saarioisten hilloämpärit (ne ihanat pienet) ovat toki hyviä marjaämpäreinä, kun kipaisee hakemassa metsästä piirakkamustikoita , mutta miksi ihmeessä niitä pitäisi olla kymmeniä juuri meidän kaapissa...

   Minulla on toinenkin "vika" liittyen hamstraukseen . Kerään reseptejä . Huh, huh , en ole vielä edes päättänyt olenko hyvä kokki vaiko en . Olen aina sanonut, että en osaa leipoa ja se pitää paikkansa . Ruoan valmistuksesta pidän (suunnittelin siitä jopa ammattia joskus itselleni ) , ja olenkin päättänyt , että jopa osaan valmistaa ruokaa . Päätös syntyi kerran pitkällisen pohdinnan tuloksena , kun oli juuri valanut lapsiini lisää itseluottamusta kertomalla, että jokainen meistä on jossakin hyvä ja sen seurauksena jäin pohtimaan, että missä minä sitten olen hyvä ...   Aika rankkaa pohdintaa , ihan helposti ei mieleen tullut muuta kuin silkkaa keskinkertaisuutta , mutta sitten päätin, että pakkohan minunkin on jossain oltava hyvä , ja kun meillä kuikuilee ympärilleen tajuaa aika nopeasti, että se "hyvyys" ei piile kodinhoidossa niin päätin sitten olevani hyvä kokki ! (Lapset saattavat esittää eriävän mielipiteen, mutta heiltä ei kysytä ;) !!!!!!!

       Palatakseni resepteihin , olen kerännyt viimeisen kaksikymmentä vuotta reseptejä . Tuon niitä kaupasta selkävääränä kotiin ja huomasin niitä kertyneen KAAPILLISEN ,,,Ääk , ikävä kyllä tuo on totta ! Resepteistä on ollut käytössä ehkä alle 10 prosentti ...

 ... Ensi viikolla siivoan reseptikaapin !

       Olemme viime aikoina hoidelleet ison(pienen) tyttäreni hämähäkkiä , kun hän lomaili hieman pitemmän rupeaman . Hoidimme kaveria , kuin silmäteräämme ja täytimme jokikisen ohjeen, jonka olimme emännältä saaneet . Kolmen viikon hoitosession jälkeen tiesin tyttäreni palanneen taas (yön suussa) kotiinsa , kun puhelin soi klo 11 jälkeen yöllä ja "langan päästä" kuului tyttäreni ääni : - Mis hämis on ? ... Hui vietävä , miten säikähdin , olin aivan varma, että suljimme terraarion huolellisesti ja tiesin, että ei se ole voinut päästä sieltä livohkaan , mutta luurin toisessa päässä tyttäreni vakuutteli lievää hysteriaa äänessä häkin olevan tyhjä . Tiedän kuinka tärkeä tuo ihastuttava otus on lapselleni ja kertasin päässäni olemmeko mokanneet jotakin hoidossa , niin että "häkki" olisikin kuollut , ja mietin kauhuissani miten nopeasti tuollainen otus oikein mätäneekään näkymättömäksi , kunnes selvisi , että hämähäkki olikin tehnyt "pikku kepposen" ja kaivautunut yhden juurakon alle , puolittain maan sisään ...  Kaikkea ne ilkiöt keksivätkin !   Ymmärrän kuitenkin hyvin, että tyttäreni yö ei olisi sujunut kovinkaan mukavasti, jos otusta ei olisi löytynyt , vaan mahdollisena petikaverina yksiössä olisi seikkailut mukavankokoinen Hämähäkki :D

 

1281949307_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

  Tämän enempää en kykene vitkuttelemaan , eikä kun takaisin vain luutun varteen ...;D