kuten mitä ilmeisemmin suvulle ja ystäville on valjennut pitää meidän perhe matkailusta. Olemme viime vuosina tykästyneet ns. omatoimimatkailuun, mutta tuossa ennen joulua päätimme testata vaihteeksi valmismatka tarjontaa ja yllätyimme…


Ostimme matkan Tjäreborgilta . Päädyimme ajansäästön vuoksi lentämään tällä kertaa suoraan kotikaupungistamme Turusta ja kohteeksi valitsimme Teneriffan pohjoispuolella sijaitsevan Puerto de la cruzin ja sieltä valikoitui tiukkojen lapsiperhe kriteerien( huoneiston koko ja sijainti) jälkeen apartamentos Alta.
Lento lähti Turusta joskus viiden jäljiltä (joka jo sinänsä oli pettymys, koska tällä tavoin menetimme kokonaan ensimmäisen päivän lentämiseen) Lento kesti n. kuusi tuntia, eli kone oli Temskulla n. klo 22 illalla, ja kuten meille jo aiemmin oli selvinnytkin kone laskeutui etelä-puolen kentälle, (pohjois-puolella on saaren toinen kenttä) josta oli n. puolentoista tunnin bussimatka kohteeseen.
Matkaa varatessa kävi jo ilmi, että hieman on muutamassa vuodessa muuttunut systeemit valmismatkoilla, meinaten aivan kaikki oli hinnoiteltu lentokoneruoasta bussikuljetuksiin erikseen.
Sapuskat jätimme suosiolla väliin, mutta bussikuljetus oli hiukan pakkorako, kun kohteeseen oli lentokentältä vajaa 100 kilsaa.


Kone oli ajoissa perillä teneriffalla ja opaskin löytyi lappunsa kanssa helposti lentoaseman edustalta, pihalta, samoin bussi joka kuljetti meidät Puertoon. Bussin ollessa suht täysi astui opas bussiin ja toivotti meidät tervetulleiksi ja jakoi matkakunnittain meille helkutinpienen taitellun paperinkappaleen, josta löytyi jonkinmoista karttaa ja hyvin ylimalkaista kohdetietoa ( toki paremmankin kohdeoppaan olisi voinut itse ennakkoon tulostaa netistä...) ja kertoi, että oppaita ei sitten tähän bussiin tule, mutta jäätte nyt turvallisesti tänne bussinkuljettaja "manuelin” seuraan, joka kertoo teille sitten matkalla lisäinfoa kohdekaupungista. Lisäksi opas luetteli n. kymmenen hotellin litanian, että tässä järjestyksessä jäätte sitten pois bussista kohdepaikassa:D Juupa juu. Itse unohdin heti kättelyssä kuinka mones oli oma hotellimme listassa:D No hätä:D Olemme reissanneet niin paljon, että minkäänlaista ”paniikkia” ei meille tuosta aiheutunut, mutta mielessä kävi miten olisi ollut jos matka olisi ollut ensimmäisemme. Bussissa oli muutamia vanhempia ihmisiä joiden keskusteluista päätellen koko bussimatka sujui vain jännittäen löytyykö hotelli periltä omatoimisesti. ”Manuel” ajoi meidät turvallisesti perille, mutta oppaan kertomasta poiketen ei lausunut halaistua sanaa koko matkan aikana yhdellekään matkustajista, jotenkin Manuelista jäi fiilis, että lieneekö tuo edes englantia osannut...;D


  Meidän hotelli taisi olla listan viimeinen ja sama omatoimisuus jatkui vastaanotossa. Olen valmismatkoilla aiemmin tottunut, että hotellissa on aina opas mukana sisäänkirjautumisessa, mutta sitäkään käytäntöä ei näemmä nykyään enää ole, vaan itse ”kirjauduttiin”:D Äitini ja anoppini kauhistelivat vieressä, että onneksi eivät olleet kahdestaan liikkeellä, kun kielitaito rajoittuu pelkästään suomeen, niinkuin hyvin monellamuullakin heidän ikäisellään.
Alta (hotla) oli ihan just passeli meille. Hiukan kulahtanut, pikkuisen kolkko huoneisto, mutta plussana siinä oli iso koko ja asiallinen keittiövarustelu ja sijainti on kyllä niin passeli, että tuonne täytyy päästä uudelleen :D Siivous hotellissa oli surkeaa, en ole ikuna kritisoinut siivousta ennen, kun olen itsekin pikkuisen, yhym,,, ”boheemi”, mutta jos puolen tunnin käytön jälkeen sukat (valkoisetkin) olivat läpi mustat (oli väri sitten mikä tahansa) niin ei oikein passaa kehuakaan :D Siivooja oli tosi mukava, joten plussaa siitä;D Hotellissa oli odottamassa korillinen banaaneja ja vettä mikä oli myös positiivinen yllätys, kun keskellä yötä, nälkäisinä perille tultiin. Altan henkilökunta oli kaiken kaikkiaan ystävällistä ja mukavaa (poikkeuksena kiukkuinen, vanha rouva, joka kyllä meni välillä kiukuttelussaan niin ”yli”, että vetosi kieroutuneeseen huumorintajuuni ja tykästyin häneen kovasti…;D) Altassa oli myös pyykinpesukone kuivaajineen päivineen ja pesuaineetkin tulivat talon puolesta, joten isoksi plussaksi menee tuokin varsinkin lapsiperheessä! Keskusta on ihan ”kulman takana” ja vastapäätä hotellia on ostoskeskus, joten shoppailumahdollisuudet ovat huikeat:D 


 
Matkatoimiston oppaita emme nähneet emmekä kuulleet koko kaksiviikkoisen lomamme aikana kertaakaan. kaipa niillä joku hotellitapaaminen oli, mutta ei paljon”hotsittanut”, jos tuonnekkin oltiin selviydytty omin nokkinemme niin kaipa sitten selvittäisiin jatkostakin;D …Paitsi, että olimme vuokranneet auton Tjäreborgin kautta jo suomesta käsin ja muuta infoa meillä ei autosta (siis vuokrausfirman toimistosta ja auton luovutuksesta yms.) ollut, kuin, että se oli rahastettu:D Auton vuokra alkoi maanantaiaamusta ja sunnuntai-iltana isännällä petti hermo ja hän soitti palvelunumeroon ja kysyi miten menettelisimme auton suhteen. Opas vastasi, että – Missä hotellissa asuttekaan? Jari vastasi, - Altassa. Johon opas: - Toimisto on siinä ihan lähellä… Jari siltä sitten uteli, - Ok, mikäköhän toimisto se on ja saisko pikkasen tarkempaa osoitetta… Opas kysäisi:- Ettekö lukeneet sitä kotiin tullutta infoa? Johon isäntä: - Ei luettu, kun ei tullut mitään infoa! Tämän keskustelun jälkeen saatiin jo osoitekin:D


Meillä oli vuokralla isohko tila-auto ja sen saaminen helkutin ahtaaseen hotellin autotalliin oli luku sinänsä, mutta sen verran "jännä" toimenpide oli, että minä olin aina tuon viisi minuuttisen joka isännältä kului auton kanssa ”venklaillessa” hengittämättä! …:D


Äitini kompastui (..., selvinpäin, vaikka suomalainen onkin, jos sitä mietit;D) irrallaan olleeseen katukiveen ja sai nenänvarteensa niin ikävän haavan, että hänet kuljetettiin ambulanssilla paikalliseen sairaalaan, jossa hän viihtyi peräti kaksi päivää. Haaverin tapahduttua ei voi kuin kiittää ja kumartaa paikallisia ihmisiä, joita kerääntyi onnettomuuspaikalle heti kasapäin. Yksi toi vesipulloa ja toinen soitti ambulanssia ja loput kertoivat yhteen ääneen, että siitä kohollaan olleesta laatastaoli valitettu kaupungintalolle jo monesti joten policia local´ille (paikallispoliisi) pitää tehdä ilmoitus onnettomuudesta ja sen jälkeen saa/pitää hakea korvausta kaupungintalolta. Niin moniäänisesti asiaa meille selvitettiin, että meni jakeluun tyhmemmälläkin;D
Äiti päätyi Bellevue hospitaliin ja sairaala osottautui varsin hyväksi. Sairaalassa oli kolme suomenkielistä hoitajaa niin, että jokaisessa vuorossa oli aina joku heistä paikalla, joten mitään kielivaikeuksia ei tullut. Äiti sai vielä huonekaverikseenkin suomalaisen rouvan, joten siinäkin mielessä ”lykästi”.Äiti, joka on maskustellut melko vähän oli kyllä varsin tuohtunut sairaalan ruoka-ajoista ja ruoista, kun pääruokakin tuli vasta ysiltä illalla ja aamupalalla ei ollut kuin kuivaa sämpylää ja teenlitkua;D Hyvät ruoat siellä oli. Istuin itse monesti lounas aikaan vieressä kuola valuen, kun äidille tuotiin ruokatarjotinta...:D Lapsia ei sairaalaan saanut viedä ollenkaan, joten kävimme Jarin ja anopin kanssa ”ristiin”vierailuilla.


Äiti oli ollut muutaman päivän sairaalareissun jälkeen jo hotellilla tatakaisin, kun matkatoimistosta soiteltiin ja kysyttiin onko joku meistä ollut sairaalassa? –Vastasimme, että juu, mut ei ole enää joten se siitä;D Ajattelimme, että voisihan sitä matkatoimistoa jotenkin työllistää ja kerroimme paikallisilta kuulemamme korvausasian. Opas lupasi ottaa selvää asiasta ja seuraavana päivänä hän soittikin ja kertoi, että mikäli korvauksia mielii pitäisi palkata asianajaja. Kiittelimme vaivasta ja unohdimme asian, tosin paikalliset olivat kovasti eri mieltä vielä jälkikäteenkin tästä seikasta;D
Autoilupäivänä päädyimme vaivaamaan matkatoimistoa kerran, kun etsimme erästä viinimuseota, jossa halusimme vierailla, mutta emme muistaneet osoitetta. Opas sanoi selvittävänsä osoitteen netistä ja soittelikin hetimiten takaisin, mutta ajo-ohjeet olivat niin utopistisia, että päädyimme pyytämään apua paikalliselta , joka kertoi, että tuosta katua ylös ja vasempaan ja se oli siinä;D


Paluumatkalla ei opasta taaskaan liiennyt bussiimme . Lentoasemalla tuo piipahti bussissa ja kertoi olevansa lähtöselvittelyssä avustamassa. Taisi olla jossakin toisessa jonossa, kun ei siinä tiskillä näkynyt kun meidän vuoromme tuli. Lento lähti Espanjasta suomeen heti aamutuimaan, joten myöskin tämä viimeinen lomapäivä menetettiin lentämiseen, mutta sille seikalle ei voi mitään :D
Koneessa selvisi, että teemme välilaskun Sevillaan, kun on vastatuulta ja konemallimme tarvitsee vastatuulessa lisätankkauksen. Kuuden tunnin lennosta tuli näin ollen kahdeksan tuntinen, mutta sellaista sattuu… Näemmä useimminkin, kun Turun sanomia lukiessani huomasin eilisenkin Turun lennon Kanarian koneen käyneen tankkaamassa vastatuulen vuoksi, tällä kertaa tosin Tanskassa:D


Kesällä menemme”omatoimimatkalle” Torreviejaan. Vuokraamme Elsamarilta asunnon (nyt kolmatta kertaa). Seppo (tai joku muu toimistolta) on minuutintarkasti kentällä vastassa meitä ja auttaa vielä laukkujen kanssa autolle. Maksamme tästäkin palvelusta, mutta saamme myös vastinetta maksulle! Olemme kohteessa viisi viikkoa ja viiden viikon loma omassa, tasokkaassa "rivarikolmiossa" tulee lentoineen ja vuokrineen edullisemmaksi perheelleemme, kuin temskun kahden viikon "valmispaketti", jonka "valmiutta" hiukan kummastelen...
Kentältä jatkamme matkaa asunnolle. ilmastoidussa autossa vaihdamme kuulumiset ja saamme kaikki mahdolliset ja mahottomat kohdevinkit. Perillä katsastamme asunnon ja pöydällä odottelee viinipullo meitä. Huoneistosta löytyy erittäin hyvä ”kohdekansio”, josta löytyy sitten aivan viimeisen päälle kaikki asiat ja paikat jotka vain hiukankin mietityttävät, sekä puhelinnumerot joista saa aina lisäinfoa, oli kyse sitten vaikka rikkimenneestä hehkulampusta. Jos jotain uupuu asunnosta tai jokin on eri tavalla kuin esitteessä kerrottiin asia korvataan aina varsin rehdisti. Ei löydy kyllä moitteen sanaa tuohon paikkaan, mutta ehkäpä juuri siksi emme edes harkitse palveluntarjoajan vaihtamista… :D