Meillä alkaa olla "torppailua" pian kaksi kuukautta mittarissa ja ihme kyllä ei ole tullut vielä hetkeksikään oloa, että maalaiselämä olisi alkanut kyllästyttämään , "kaukokaipuusta" puhumattakaan.

  Ja ettei tällaista oloa pääsisi syntymäänkään olemme päättäneet siirtyä viikon päiviksi "ihmisten ilmoille", vaviskaa Keski-Suomi ja Tampere , täältä tullaan pian...

  Tampereelle meidät on kutsuttu koko perheen voimin "itsenäisyyspäivä vastaanotolle", siellä on pukupakko ja kaikkea , asuja tosin vielä vähän harkitaan... Isäntä ajatteli "täysnahkaa", ...Toivottavasti saan hänen päänsä käännettyä , iso mies ilkosillaan ei ole kaunis näky...

  Itsenäisyyspäivän illallista odotamme kuola valuen, alustavasti tiedämme vain sen ,että  Suomalaisuus näkyy vahvasti ruokalistalla ...

  Keski-Suomeen meitä ei oikeastaan ole edes kutsuttu ... Isovanhemmille kun mennään niin sinne röyhkeästi vain ihan tunkeudutaan:)  Muksuille ei vielä tulostamme olla kauheasti kerrottukaan, kun odottelu ja "joko pian mennään " kysymykset kävisivät liiaksi kaikkien hermoille...

 

Täällä torpalla on ollut tänään  lasten "luova päivä", aamulla tehtailtiin urakalla joulukortteja lisää ja Mallan päiväuni aikana tehtiin Eetun kanssa lumiukko ja "isännät" aloittelivat vielä lumilinnaakin , tosin ihan valmiiksi asti ei se vielä ehtinyt.

  Mallalla on puhe lisääntynyt entisestään ja sanat ovat niin selkeitä, että ei onneksi tunnu hänellä olevan veljen "puhehäärää" riesanaan. Neidistä on kehkeytynyt todellinen täystuho, kaiken mihin hän koskee hän myös rikkoo. Eetun rakkaat traktorit, jotka hänen käsissään ovat säilyneet yllättävän hyvin ilman suurempia kolhuja, ovat miltei poikkeuksetta entisiä. Tomi traktori on ainut , jota neitikään ei hartaista yrityksistä huolimatta ole saanut hajalle, taitaa kuulua sarjaan : "kestää isältä pojalle".

  Vaarallisiakin tilanteita neiti välillä aiheuttaa, kuten tässä jokin päivä sitten ,kun   neito  (taas) kolppasi ompelulaatikossani , isän "vaaniva silmä" onneksi huomasi neidon aikeet ja isän kysymykseen: "Malla mitäs meinaat laittaa suuhun", neito pelästyneenä näytti kädessään olevaa nuppineulaa ja samanaikaisesti otti suustaan toisen samanlaisen pois...

 Nyt ovat nuppineulatkin siirretty lukkojen taakse...

 Eetulla ei puhe ole edelleenkään juurikaan selkeentynyt, mutta puhetta tulee kuin pyssyn suusta, olemmekin ristinneet hänet uudelleen Mikko moottoriturvaksi.  Tosin jatkuvasti sanavarastokin lisääntyy ja välillä aina itsekin hämmästymme sen laajuutta, kuten muutamia päiviä papan lähdön jälkeen , herra käväisi potalla ja antoi sen sitten sisältöineen minulle. Jari oli silloin ulkona pihahommissa ja kun en halunnut jättää neiti täystuhoa hetkeksikään silmistäni hihkaisin Eetulle , että annan potan isälleen tyhjennettäväksi . Herra siihen , että : "joo, viekös iskä sen sitte paskhuussiin", ... Että kyllä ne papan käynnit aina näkyvät ja kuuluvatkin, aika hyvää Rauman murretta tulee jo pikkumiehenkin suusta:)

 

  2097280.jpg