Joltisenkin rankka päivä takana . Tänään oli Epun kuntoutuspalaverin toinen osa ja sen loppuun myös "tutkimusten purku" . Aamu kahdeksalta painelimme sairaalaan . Eetu meni ensin psykologille "koulukypsyystesteihin" ja "älykkyystesteihin" ja me Jarin kanssa painellimme tuoksi ajaksi sosiaalihoitajalle kuulemaan "etuuksista ", joihin Eetu on oikeutettu ja myöskin kuulemaan kaupungin tarjoamista jumppa, uinti yms erityislapsille.

   Tuolla vierähti hyvinkin toista tuntia, jonka jälkeen siirryimme neurologin juttusille, jonne Eppu olikin jo jouhevasti siirtynyt meidän vielä kuhniessa sosiaalihoitajan luona .

   Neurologi testaili Eppua aika lailla samaan tapaan , kuin neuvolantätikin testailee lapsukaisia "vuosisyyneissä" ja siinä sivussa haastatteli meitä vanhempia .

   Päiväkodista olimme jo aiemmin saaneet neurologille vietäväksi mukaan "päiviksen arvion " Eetusta ja samanlainen vastaava paperi jäi meille itsellemme myös kotiin .

  Neurologin vastaanoton jälkeen vuorossa oli parituntinen leporupeama, jonka jälkeen alkoi testausten purku, jossa olikin sitten mukana Me  Epun vanhemmat, kaupungin puheterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti, fysioterapeutti, neurologi ja erityislastentarhanope Eetun päiväkodista .

 Mitään uutta ja ihmeellistä ei "purussa" selvinnyt . Puheterapeutti kertoi Eetun puheentuoton erittäin suurista vaikeuksista ja siitä, että hänellä on runsas sanavarasto ja kieliopissakaan ei ole moittimista , mutta puhe on edelleen niin epäselvää, että siitä ei ulkopuolinen (edes hän) tahdo saada mitään selvää, jollei tiedä puhuttavaa asiaa ja arvaa loppuja .  Puheenymmärtämisen testaukset Eetu läpäisi taas moitteetta ja tuokaan asia ei ollut meille mikään yllätys ! Puheterapeutin yhteenvetona kuulimme, että Eetun ongelma rajoittuu pelkästään puheen tuottamiseen , ei puheen ymmärrykseen , mutta on erittäin vaikea ja tarvitsee jatkossakin paljon tukea .

 Eetulla on vielä epäselvän puheen lisäksi vaikea hallita äänenvoimakkuutaan , (puhuu kimeästi ja useimmiten huutaen ) , kuiskaaminen tuottaa vaikeuksia .

  Toimintaterapeutti kertoi testanneensa kundin ja poika läpäisi 4,5-vuotiaille tarkoitetut testit (ollen nyt 4,9-v) , joten toimintaterapiaa ei ainakaan tämän vuoden sisällä aloiteta , ensi vuonna katsotaan uudelleen ja mietitään sitten jatkokin uusiksi taasen.

  Psykologi kertoi vuorollaan lyhyesti ja ytimekkäästi, että Eetu läpäisi kaikki hänen testinsä ikäistasonsa mukaisesti ja kertoi kundin osallistuneen testeihin hyvin ja olleen mukana kiitettävästi . puhetta hänkin "kauhisteli" ja kertoi sanavaraston olleen hänenkin mukaansa laaja ja kyselikin meiltä luemmeko epulle paljon :D   ... Eetu rakastaa kirjoja ja me lukemista , joten vastaus oli aika lailla helppo:- Kyllä! :D

  Fysiologi kertoi taasen omista tutkimuksistaan ja niissäkin tuli esille meille täysin samoja juttuja , joiden olemassaolon olemme itsekin tienneet : Kolmiuloitteinen hahmottaminen vaikeaa , tasapainovaikeuksia liittyen tuohon edellämainittuun , erittäin vahvasti oikeakätinen , kun taas jaloilla tekee "temppuja" vain ja pelkästään vasemmalla . Mieletön "korkeanpaikankammo" (liittyy sekin tuohon kolmiulotteisen hahmottamisen vaikeuteen ), vaikeuksia kehonhallinnassa ja "jähmeyttä" lihaksissa .   Fysioterapeutti suosittelikin 30 tuntia fysioterapiaa , joka jo epävirallisesti meille luvattiinkin (kuhan saadaan vielä maksaja selville, (kaupunki vaiko kela)?

 Tuosta fysioterapiasta olemme aivan taivaissa . Eetu kävi viime torstaina ekan kerran tuon naisen luona ja hänellä oli alusta asti loistava ote kundiin . Eetu, joka ei tähänmennessä ole vielä ilmoisna ikinä osannut seistä yhdellä jalalla oppi tuon yhden käynnin innoittamana kolmessa päivässä hyppimään yhdellä jalalla ....:D   Jee , jee !!!!

  Päiväkodista tuli juuri sellaista palautetta , kun olimme odottaneetkin , eli ukko ei juurikaan halua ottaa muihin lapsiin kontaktia (aikuisiin kyllä) , leikkii "hyvin" ja monipuolisesti, mutta yksin . Kynäotteessa parantamista, leikkailee hyvin ja toimii ryhmän mukana hyvin ja omatoimisesti. Hiihtokoulu on sujunut upeasti , uskaltaa jo laskea pieniä mäkiäkin ja kädestäkään ei saa enää pitää kiinni, kun on "ilman sauvoja" harkkareita :D Portaita (joita päiväkodissa on paljon) kiipeää hienosti ylöspäin , mutta alaskapuaminen yhä hankalaa!Huumorintajuaankin äijä oli päiviksessä jo väläytellyt ja jopa muutamaan kertaan hieman "riehaantunut", jonka olivat ottaneet ihan positiivisesti vastaan :D 

 Päiviksessä Eetu kuulemma ilmaisee positiivisia tunteita hienosti, mutta negatiivisia oikeastaan vain mököttämällä . Tuokin on aivan tuttua . Toki meille vanhemmilleen , joskus kylläkin aika harvoin saa ihan kunnon raivareitakin , jos asia vain on tarpeeksi tärkeä, muutoin tuo mököttäminen on hyvin tuttua Eetua :D

  Neurologi ei juurikaan lisännyt asiaan enää mitään uutta , oikeastaan vain kokosi kaikkien palaveriin osallistuneiden mietteen yhteen ja totesi, että Eetulla on vaikea-asteinen dyspraktistyyppinen  puheentuottamisen erityisvaikeus ja lisäksi motorisia vaikeuksia lähinnä kehon hallinnan puolella, jotka taas hänen mukaansa usein kuuluvat juuri verbaaliseen dyspraksiaan .

  Seuraavana olikin sitten kuntoutuspuoli . Puheterapeutti suositteli meille 60 tuntia puheterapiaa ja neurologi oli ehdottomasti samaa mieltä . Olemme onnistuneet ihanan kaupungin puheterapeutin avulla saamaan Epulle yksityiseltä sektorilta terapeutin (jotka ovat toooooooodellla kiven alla ) , mutta ja tämä onkin hiton iso mutta . Kela myönsi meille pienimmän mahdollisen vammaistuen , joka tarkoittaa taasen sitä, että kela ei myöskään maksa Eetun terapioita (Eetulle kuuluisi noiden kaikkien asiantuntijoiden mukaan ehdottomasti se isompi vammaistuki ) Kaupungin siis pitää maksaa Eetun terapiat . Kaupunki nyt kuitenkin on ihan PA ; kuralla ... Niinkuin hiukan kaikki kaupungit näinä aikoina , eli sieltä tullaan karsimaan terapioita rajulla kädellä. Eetun terapiat alkaisivat uudessa paikassa jo ensi viikolla, mutta emme voi aloittaa niitä, jollei rahoitus ole selvää  . periaatteessa kaupungin rahoitus on kuulemma selvä, mutta terapioita ei nyt kuitenkaan saa aloittaa ennen kuin ylilääkäriltä on saatu lupa (joka periaatteessa on jo saatu, mutta paperi viipyy nyt ainakin viikon päivät konekirjoittajan  pöydällä, kun sillä on kuulemma pirusti ruuhkaa...:(

    Puheterapeutti ei ymmärrettävästi haluaisi seisottaa "kiven alla" olevia terapiapaikkoja yhtään turhaan ja niimpä oikean painajaisen ainekset ovatkin taas koossa .  onneksi saimme luvan aloittaa nyt kuitenkin terapiat ja luvata alkuun kymmeneen käyntiin rahoitus . Tuona aikana meidän pitää laittaa kelaan uusi vammaistuli vetämään ja fysikaalinen plus puheterapian jatkot saadaankin vasta sitten kuntoon, kun saadaan kelalta tuo uusi lausunto (jos saadaan ) ...Näissä asioissa aionkin käydä Juniorin äidiltä  http://diagnoosi.vuodatus.net/   (hyvä blogi , josta olemme saaneet älyttömästi hyviä neuvoja ja vinkkejä!)utelemassa hiukan apuja mitä noihin kelan lappusiin yleensä pitäisi laittaa, kun me olimme täyttäneet tuon edellisen  kuulemma aivan päin prinkkalaa ...

 Välihuomio!  Me  puhtaasti inhoamme asioida kyseisen viraston kanssa !!!!!!!!

          Tuossa tuota "vuodatusta" pääpiirteittäin kai nyt jo tulikin , ensin mietin kerronko näistä edes , kun nämä päivät ovat itselleni aina henkisesti pirun vaikeita . "Se" tutkimuskohde on minun/meidän  rakas , kallis , kultainen poika (meidän prinssi , kaikkemme:)

  Se kun katsoo neurologin huoneessa poikaansa , joka suurta ylpeyttä omista taidoistaan tuntien tekee "temppuja" neurologin perässä ja selvästi näkee , että nyt alisuoriuduttiin ja pahasti ja eihän tuo viivalla kävely , taikka ristiinhyppely onnistu ollenkaan tekisi mieli repiä poika syliin , painella ovesta ulos ja karjaista , että hypi ite, kele !!!!!      No , järki sanoo tietenkin toisin ja omaksi parhaakseenhan näitä suoritetaan, mutta minkäs sitä sille pehmeälle puolelleenkaan voi ...:D    

 Aih , ja yksi miltei tärkein meinasi unohtua . Psykologi lupasi kirjoittaa Eetulle suosituksen 11-vuotiseen oppivelvollisuuteen ja soittaa meille milloin menemme sinne allekirjoittamaan lomakkeen niin asia lähtee silläkin sektorilla etenemään . olisimme saaneet jo tänään kyseisen paperin, mutta psykologilta olivat ne lopussa, joten asia siirtyi hiukan tuon vuoksi, mutta eteni taas kuitenkin niin, että on enää allekirjoituksia vailla :D  

   Tukiviittomista (joiden kotiopetusta olemme odotelleet) päätettiin yksimielisesti luopua . Me Jarin kanssa olemme olleetkin sitä mieltä, että kun pojalle tuottaa jo vilkuttaminen vaikeuksia ja yleensäkin kaikki liikesarjat, joissa pitää toistaa eivät oikein tahdo onnistua ollenkaan niin miten sitten viittomat, eivätkö vain hämmentäisi entistä enemmän ja loisi suorituspaineita ?No nyt olivat muutkin kanssamme samaa mieltä ja viittomista päätettiin luopua (tosin kyynikko meissä huutaa, että mitenkä paljon tuohon vaikutti se kaupungin tyhjä rahakirstu;Mutta kuitenkin..:D   

 

  Illalla menimme Raxiin "herkuttelemaan " ja söimme roskaruokaa niin, että lopulta tuli korvistakin ulos :D   pitihän sitä testeistä suoriutumista jotenkin juhlia ... :D

  Hiihtokoulu päiväkodissa loppuu huomenna ja ensi viikolla alkaa luistelukoulu . Luistimia ei olla vielä ikinä kokeiltu , hiukan jännittää ja "epäuskottaakin" , mutta samanaikaisesti "toivottaa", eli kattotaampas :D

         Hyvää viikonloppua kaikille!