Kyllä nyt Riihiskää koetellaan :(  Vihdoin ja viimein, kun olimme ajatelleet oikein "asettuvamme" maalle edes viikoksi yhteenpötköön nautiskelemaan ja kunnostelemaan "hiukan" retuperälle jäänyttä pihamiljöötä, niin eikös sääherra  päättänyt toisin.

 Keskiviikkona, kun palauduimme maalle satoi tihuutti vettä ja näinollen jäi pihanhoitokin toteuttamatta , torstai oli toisintoa edellisestä... Perjantaina paloi käämi ja ajatuksena olikin,- tulkoompa vaikka niitä vanhoja akkoja varsiluutineen, niin nyt hoidetaan piha kuntoon . Pihalle painuttiin heti aamusta ja senverran kylmää ja märkää oli, että lapsille piti pukea verkkareitten päälle vielä kuriksetkin ja käsineitäkin mietin, mutta ajttelin, että olkoot, onhan sentään heinäkuu...

 

 

 ( Viimeksi istutetut tillit ja jääsalaattikin ovat jo hiukan intoutuneet kasvamaan . )

 

 

  Peruna kukkii jo . ... Ihan vahingossa , kun revin yhden naatin irti niin kyllä niitä näyttäs siellä olevan ... :D

 Minä revin rikkaruohoja kasvimaalta ja kukkapenkeistä , hullunkiilto silmissä ja isäntä hoiteli vadelmia ja herukkapensaita , teki tukia mustaherukoille ja kuin huomaamatta alkoikin tuulla oikein myrskyämällä . Kovasta tuulesta oli se hyöty, että kuivasi "metrisen" nurmikkomme sen verran, että ukko uskaltautui kyseisen viidakon leikkauspuuhiin . Nurmikko tulikin leikattua kokonaan ja tuuli yltyi yltymistään . Minä yritin kasailla rikkaruohoja kottikärryihin , mutta tuuli tarttui niihinkin ja nappasi aina päällimmäisen osion paiskaten sen takaisin , minne lie. Malla pelkäsi tuulta ja kitisi - mennään sisälle , täällä mörisee , yritin parhaani mukaan saada häntä rauhoittumaan ja keksin yhtä ja toista puuhailua, jotta olisimme saaneet kerrankin pihan valmiiksi asti  "siivottua"  ja onnistuihan se , kun oikein pistimme töpinäksi , nyt olikin siistiä ja kauniimpaa, kuin vielä kertaakaan tänä kesänä :D 

 

  Viiden tietämillä olimme jo syöneetkin ja päätimme lähteä Euraan kaupalle  ja kun sieltä palasimme odotti kotona raivostuttava näky :(  Tuulen  #%&¤#  oli rikkonut kasvihuoneestani yhdenseinän , mukuloiden lelut olivat  hajalaan pitkin pihaa yhtenä sekamelskana kastelukannujen ja muoviämpäreiden kanssa , muovituolit , pöytineen päivineen tulivat suulin kulmalla vastaan , hiukan kaikki oli mullinmallin ...

  Jari paikkasi hiukan vahvemmalla muovilla kasvarin seinän ja minä siivoilin pihalta roinat pois tuulelta turvaan ja illan suussa tuo jo taas hiukan hellittikin :D

 Tänä aamuna heräilimmekin ajoissa nauttimaan kauniista pihastamme ja päädyimmekin melko pian aamiaisen jälkeen tekemään lopulliset hienosäädöt "Eedeniimme", kun alkoi ukkostaa . Ukko sai ensimmäisenä tarpeekseen , kun ukkosen lisäksi alkoi maisemiin ilmetä yhä enenemissä määrin kuurosateita . Jari nappasi muksut mukaansa ja lähti sisälle . minä jäin vielä toviksi istuskelemaan saunan seinustalle , vain katselemaan ja haaveilemaan :D  Haaveilusta havahduinkin sitten varsin karulla tavalla . Iso salama iski taivaalta ja hipoi torpan peltikaton kulmaa , jyrinä oli helvetillinen , ihan oikeasti korviahuumaava ja minä juoksen minkä kintuista pääsen sisälle torppaan ja jään tärisemään tuvan oviaukkoon . Tuvassa kohtaa kodikas näky , isäntä istuu lapset sylissään sohvalla ja nauravat , hyväkkäät yhdessä salamoille , kun katselevat niiden "ilakointia" tuvan ikkunasta ...  Niinpä, ei pitäisi mennä vahvemmilleen nauramaan ... Kului noin viisi minuuttia ja pistorasian suunnalta , hellan kulmilta kuului mahtava , tykin ääntä muistuttava pamahdus, joka veti jo koko porukalta naaman vakavaksi . Isäntä ryntäsi vinninrapuille , ajatuksena poistaa virrat kokonaan pääkatkasijasta , muttei ihan ehtinyt . Seuraavaksi tuli sinistä valoa sähkötaulusta ja siihen sammuivat kaikki laitteet valoja ja pakastimia myöden ...

  Odottelimme ukkosen laantumista ja ukko kapusi uudellen sähkökaapille, pääsulake nyt ainakin oli palanut ja varuiksi vaihdoimme kaikki muutkin vielä vaan mitään ei auttanut . Isäntä soitti sähköyhtiöön ja alkuesittelyjen jälkeen ja kuultuaan , että asia koski ukonilmaa kysyikin nainen sieltä päästä :- Soitteletko Lapin suunnalta , siellä on nyt sähköt poikki jokapaikasta ja vikaa yritetään kyllä korjata, mutta milloin sitten saadaan korjattua , siitä ei ole tietoakaan ... Meillä oli pakastin äärimmillään täynnä sapuskaa ja pakkohan ne oli turvaan saada , eli Turussa taas , nyyh...:(

 

 Matka tänne oli mielenkiintoinen , välillä satoi vettä, välillä paistoi. Raision ja Turun rajalla satoi niin, että näkyvyydeksi tuli yhtäkkiä puhdas nolla ja autoakin piti jo stopata. Taisi olla rajuilma kuitenkin jo hiukan väistymässä näiltä kulmilta, kun kotiin päästessämme sujui auton tyhjennyskin jo ihan ilman kastumisia . Maanantaina pitäisi palata maalla ja toivottavasti tuo sähkötaulukin saadaan taas pelittänmään , pelkästään, kun sähkölaitos korjaa omia ukkostuhojaan ja nyt kun meilläkin on ne uudet sulakkeet... 

 

 Murr... keleen ukkonen !!!!   :D