Minä pidän kovasti linnuista (paitsi käpytikoista), huomasimme tuossa jokin aika sitten , että yksi tuon lajin edustaja käy säännöllisesti naputtelemassa sähkötolppaamme . Tolppa lankoineen pysyy pystyssä enää muutaman hassun puusäikeen varassa. Asiasta on soitettu sähköyhtiöön , saapas nähdä kumpi toimii nopeammin tikka vaiko Vakka-Suomen voima...

  Siispä käpytikat poissisällyttäen rakkauteni lintuihin on suuri ja kun muukin perhe niistä pitää oivalsimme toista viikkoa sitten , että nyt kun kerran oleilemme täällä maalla koko talven voimme aloittaa lintujen talviruokinnan.

  Ostimme Euran sokkarilta sellaisen "ruokinta-automaatti lintulauta hässäkän", jossa tipusilla on jokaisella automaatin neljästä sivusta yksi orsi, josta voivat sivistyneesti (ruokaansa kakkimatta) käydä nokkailemassa sapuskaansa.  Samalla kertaa ostimme muutaman kilon auringonkukansiemeniä (2e yksi kilo), ajatuksena tuon määrän riittävyydestä parin viikon tarpeisiin.

  Isäni , torpan "vanhaisäntä", tilan todellinen valtias ,Pena 1. oli meillä täällä noihin aikoihin viikon vierailulla , kun tulimme ostoksiemme kanssa kotiin ja näytimme "lintulautaa" papalle hänen vankkumaton arvionsa kyseisestä tuotteesta oli: - Heittäkää tuommoinen mettään korkeimman männyn latvaan . Tuohon ei yksikään tintti tule. nauraa ne nyt tommoselle, uskokaa vaan, jyvääkään ne ei tuosta syö"!

 Näin virkkoi pappa ja tuhahti vielä halveksuntansa merkiksi laudalle , vaan toisin kävi!!!!!

  Tunnin päästä laudan asennuksesta siellä käväisi ensimmäinen utelias talitiainen , lensi pois ja kävi hakemassa kaverinsakin paikalle. Näiden jälkeen saapuivat keltasirkut, hömötiaiset, sinitiaiset, ja muutama punatulkkukin , (niitä saisi tulla useampikin, ovat niin samansävyisiä torppamme seinien kanssa , että menettelevät ihan koristeinakin).

 Kaksi kiloa auringonkukansiemeniä riittää meidän syöpöille muutamaksi päiväksi ja kun tähän suivaantuneena ostimme säkillisen kauranjyviä (ovat huomattavasti halvempia), niin nämäpä eivät meidän kulinaristeille kelvanneet ollenkaan . Suuttuivat jyvistä niin paljon, että kun eräänä iltana  istuin kahvikupposeni kanssa kaikessa rauhassa tuvan penkillä niin ainakin parikymmentä tinttiä kävi vuorollaan ikkunan takana ja voisin vaikka vannoa , että tavallisen titityynsä sijasta visersivätkin nyt " paska akka, anna ruokaa"...

 Pappakin joutui pyörtämään aiemmin niin jyrkkiä kommenttejaan laudan "hyvyydestä", väitti meinaten heti laudan hankintaa seuraavana päivänä, ettei ole ikinään kyseistä kapinetta arvostellut, kunnei ole sitä konsanaan ennen nähnytkään...

  ... Saattaa olla tottakin, papan lähdon jälkeen hänen sängynalustaan siivotessa käteeni tarttui tyhjä Sisu viinapullo...

 

  Olemme olleet täällä metsätorpassa ahkerina , minä olen tuotteliaasti ommellut erilaisia "hyötytekstiilejä" ja ukko on naputellut vasaralla enemmän ja vähemmän ahkerasti.

  Meidän eteinen on tuollainen entisajan "jääkaappi", porstua, jossa ei ole minkään sortin lämmitystä. kylmä kuin Siperia. Kylmyyttä on vielä lisännyt ulko-ovi, joka on vuosien varrella vääntynyt niin kieroksi, että on paikka paikoin saanut itseensä muutamien senttien suoran näköyhteyden ulkomaailmaan.

  isäntä kulki mitta ja vatupassi kourassa yhden päivän , seuraavana päivänä alkoi armoton veistely, sahaus ja naputtelu. Koko päivän kestänyt urakka kannatti, meillä on upouudet ovenkarmit, joissa ovi istuu kuin valettuna. Eipä paista enää päivä meidän ovesta, eikä kylmät tuuletkaan puhaltele!

... Tosin seuraavana päivänä , kun olimme kylälle lähdössä huomasimme, että ovi on jopa niinkin tiivis, ettei sitä saa enää lukittua ollenkaan...

  Minä taasen ompelin tuvan neliskanttiseen jakkaraan päällisen. Jakkara oli pinnalleen saanut liikaakin ajan patinaa ja maalit olivat kulahtaneemmat , kuin itselläni konsanaan kunnon baari-illan jälkeen. Lisäksi se oli ikävän kylmä istua aina aamuisin ennen tuvan lämmitystä. Jakkara kun sattuu olemaan vielä puulietemme edessä ja toimimaan "liedensytytysistuimena" .

 Kuningasajatukseni oli ommella tuolinpintaan pehmustettu kangas, jonka virittäisin "kumppareilla" tuolin alle.

... miten helkutissa ommellaan kulmia ja miten helkutissa se pirun "kumppari" olisi pitänyt väsätä...

... Jakkaran päällisen kun kääntää ympäri siitä saattaisi saada hyvän leipäkorin,,, hämärässä käytettävän,,,päivänvaloa se ei ihan kestä!!!!

Saunaan tein uuden laudeliinan , siihen ihan tykästyinkin , tein sellaisen Raumalais henkisen nyt kun "meistäkin" vuoden alussa kuntaliitoksen yhteydessä tulee Raumalaisia!

 

Tänään on taas isäinpäiväkin, onnea vain kaikille maailman Isille . Meidän isäntä saa lahjaksi ensi viikon Rauman reissun yhteydessä sellaisen dvd boksin jotain kotimaista tv sarjaa ,  ...minä tykkään niistä kovasti...

 Meillä on ollut tänään hieman jäätävää, johtuen isännän myötäelämiskyvyn puutteesta.

 Lupasin laittaa ukolle isäinpäivänä hänen lempiruokaansa possunsisäfilettä ja kermaperunoita.

  No siinä kävi niin, että sairastuin flunssaan , (alkavaa pientä nuhaa) ja eilen kun muut jo nukkuivat JOUDUIN käyttämään kermaperunoihin varaamani kerman kuumiin" irish coffeihin" ja siinä sivussa meni isännän  18-vuotias wiskikin (on niin pahaa, ettei ole kehdannut vieraillekaan tarjota kuin hävettävän pieniä "naukkuja" silloin tällöin ja itsekään ei ole saanut juoduksi, kun on kaapin perukoilla säilytelty hyvinkin neljättä vuotta). ..

  Tuosta nyt kuitenkin itsekkäästi flunssastani piittaamatta suuttui , kun kerroin hänelle ruokailun yhteydessä kerman kohtalosta...

  Ei ole sanakaan puhunut nyt kolmeen tuntiin,,, Tosin 5% : sesta ruokakermasta ei kunnollisia kermaperunoita saa... Siitäköhän se nyt sitten noin suivaantui????