Eetulle saapui lasten neurologin lähettämä "palaute" tutkimusten johdosta  ja tämänhetkisenä diagnoosina oli Dyspraktistyyppinen vaikea-asteinen puheentuottamisen häiriö . Mitään uutta ja ihmeellistä ei sieltäkään hihaan tarttunut vaan lääkärin mielestä" puheen ymmärtämistaidot yltävät ikätasolle , sanoja on käytössä jo paljon samoin  kuin puhetta tulee paljon, mutta vieraan aikuisen on miltei mahdoton saada siitä selvää ".

 Motoriikka puolella meni ihan kivasti." Palloa potki hyvin , mutta hyppeli "matalasti ja joustamattomasti " . Pallon heitossa voimasäätely hankalaa ja ottaa palloa kiinni kahmaisten ja pudottaa usein . Palapelin teki "sisukkaasti" , vaikkakin oli hieman vaikeuksia hahmottaa paloja ".  Tuossa esitän hiukan eroavaa mielipidettä , kun kotona tekee 40-palan palapelejä hetkessä ja lääkärin palapeli oli kymmenpalainen ...

  Lihasjäntevyys oli normaalia, juoksi hyvin, pupillit symmetriset, refleksit symmetriset, ym,ym

 Äänen käheytyminen ja "vääränlainen " äänenkäyttö nyt myös ihmetyttivät , mutta niitä sitten "ihmetellään" lisää tuolla tyksissä , samoin kuin poissuljetaan se aiemmin kertomani piilohalkio mahdollisuus.

  Puheterapiassa samoin kuin neurologilla oli samansuuntaiset ajatukset meidän kanssa siitä, että Eetun puhetta pitää saada hitaammaksi . Nyt kokeillaankin niitä tukiviittomia puhetta hidastavina tekijöinä samoin kun vetoan teihin kaikkiin tuttava-aikuisiin . Jos Eetu haluaa kertoa teille jotakin , olkaa kilttejä ja malttakaa keskittyä hänen sanomaansa loppuun asti ja jos puhetta tulee "konekiväärinopeudella"  pyytäkää häntä hidastamaan puhetta , mutta tehkää se niin, että otatte "syyn" omille niskoillenne , tyyliin: - Hei, nyt en ihan saanut selvää tuosta, kun en oikein osannut kuunnella , voisitko sanoa saman uudelleen  hiukan hitaammin ".   Idea tuossa olisi se, että tuollainen hiukan heikolla itsetunnolla puheensa vuoksi varustettu nuorimies ei turhautuisi enää enempää "puheviastaan" , vaan aikuinen myöntäisikin , että hänessähän se vika olikin, kun ei vain osannut kuunnella oikein:D 

 Hmm, kaikkea kannattaa kokeilla. Tarhalta odotetaan nyt myös paljon ja siltä me itsekin odotamme isoa apua. Toisten lasten seura ja esimerkki samoin kuin vieraan aikuisen "auktoriteetti" on varmasti mahtava apu, varsinkin kun tiedän tuon herran olevan oikea apinoinnin mestari , niin varmasti kiitettävää kehitystä tulee. Kuka nyt samaa tylsää äitiä jaksaisi vuodesta toiseen "apinoida" ja sen "temput ja ideat" alkavat muutenkin olla jo aika loppuunkalutut... :D

 Tarhan aloitus alkaa olla muutenkin Eetulle jo selvää pässinlihaa ja ihan odotettua sellaista . Äidille se nyt ei sitten niin selvää olekaan.... Tuo natiainen on mulle "taivas maan päällä" jne . , miten helkutissa siitä osaan päästää irti ja laskea sen jonkun toisen aikuisen huomaan , joka muka hoitaisi sitä sitten vielä yhtä hyvin , kuin itse olen tehnyt ... Eihän se rukka tykkää varmasti päiväkodin ruoastakaan ja miten se osaa siellä riisua vaatteensa vessakäyntejä varten, kun se on hiukkasen hankalaa aina kotonakin ja pyyhkiikö ne "tädit" siellä sitten varmasti kunnolla peppuakaan .   Saakohan se kavereitakaan ... ? Ja mitäs nyt sitten, kun Eetu on ollut aina tuollainen perusterve nuorimies, joka ei ole paljoa sairastellut , saakohan se nyt sitten kaikki pöpöt sieltä päiväkodista ja vielä kun syksyllä tulee se kauhea sikainfluessakin ... :(

  Juu, tiedän , ihan mielipuolista on omastakin mielestä, mutta minkäs sitä itselleen voi . Pää sanoo muuta , mutta kun on se pehmonen puoli  , se on vissiin se äidin sydän:D

Jari nyt enemmänkin on tässäkin asiassa se "järjen ääni" , tosin kyllä sitäkin tuntuu välistä hiukkasen mietityttävän , vaikkei se sitä ihan ääneen myönnäkään ... :D

  Mukavaa viikonloppua taas kaikille , myö lähetään maalle ja toivotaan , ettei siellä olisi satanut , että kuivumaan jätetyt matot ois tosissaan kuivia eikä litskamärkiä niinkuin vaarana näyttäisi vahvasti olevan :D